Sivut

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä

Woohoo, katsokaas kuka on täällä taas!
Ok, ok, tiedän. Siitä on ikuisuus, kun postasin viimeksi. Anteeks tosi paljon ;__; Emily on kuitenkin kokenut muutoksia, kuten saanut uuden peruukin ja S-obbarin. Kuvasin myös teille uuden osan kuvatarinaa ihan vaan tunnontuskissa kun viime postauksesta oli niin pitkään. Tänä kesänä yritän olla aktimpi. Nyt kuvatarinaan! :)


KT: Rakkaus on vahva voima

                             Mitä äiti kertoikaan kolmen mahdista kun olin pieni?

            "Äiti, äiti, kerro taikamaan historiasta!"
           "Hyvä on, kulta. Olipa kerran kolme suurta voimaa, jotka hallitsivat taikaolentojen maailmaa sopusoinnulla. Oli Totuus, joka johdatti oikeille teille ja erotti valheen todesta. Oli Rohkeus, joka auttoi heikkojakin jaksamaan eteenpäin. Ja sitten, oli Rakkaus. Rakkaus oli vahvoin. Se erotti oikean väärästä, opetti maailmalle hyväntahtoisuutta ja teki kaikista onnellisempia."

"Eräänä päivänä paha velho yritti vangita Rakkauden käyttääkseen sitä omaksi hyödykseen. Se ei onnistunut, ja Rakkaus vapautui, valtasi koko maailman. Palanen sitä jäi kuitenkin pieneen, puiseen sydämeen, siihen, joka on kiertänyt suvussamme jo kauan. Se on nyt sinun, kulta. Käytä sitä hyvin."

               
                Emily: *kertaa muistoja mielessään*

            Emily: *räväyttää silmänsä auki*
           
                Emily: *hypähtää ylös* Siinä se! Johonkin niin voimakkaaseen kuin se puusydän, voisin vihdoin varastoida taikavoimani! Minua jahtaava väki ei voi paikantaa minua, jos minussa ei ole taikasingaalia! *voitonriemuinen kiljahdus*

            
      Emily: *lähtee kiireesti kohti autiotaloa, jossa säilyttää puusydäntä*

Paljon myöhemmin:

            Emily: *tukahduttaa haukotuksen*


   Emily: En vieläkään keksi, kuinka voisin varastoida voimani tähän...

            
              Emily: Lisäksi olen lukenut ikuisuuden noita vanhoja muinaiskielisiä papereita vastausta löytääkseni. *mulkaisee papereita täynnä inhoa*


Emily: *surullinen huokaus* Äiti...Isä...missäköhän olette nyt?


Ääni sydämen sisästä: Hei, Emily. Onko sinulla jotain asiaa, kun kerran olet yrittänyt herätellä minua jo ainakin tunnin?


Emily: Mitäh? S-Sinä puhut!? Kyllä, minulla on asiaa. Oikeastaan toive. Voisitko...ottaa taikavoimani? Minua jahdataan, ja haluaisin, ettei minua löydettäisi.
Ääni: Toki. Päästä vain kaikki taika sisästäsi kohti minua.


Emily: *asettuu kauemmas ja purkaa taikavoimansa*


Sydän: *Valtava taikapurkaus*
Emily: ÄÄÄK!!

Emily: *pyörtyy*

Hetken kuluttua:

 Emily: Y-ygh...


Emily: Auts, pääni...missä minä olen?


Emily: Ja ennen kaikkea...Kuka minä olen?